Kuva: Antikvaari.fi |
Kunnes törmäsin Koe kolmetoista kotimaista kirjailijaa 2013 -haasteeseen ja erityisesti SBrunoun äidinkielellä kirjoitettuja kirjoja koskevaan kirjoitukseen kommentteineen. Siitä rupesi itseänikin kismittämään miksi minulla on niin negatiivinen kuva suomalaisten kirjalijoiden tuotoksista – eihän voi olla niin, että kaikista jää sama jälkimaku kun yläasteella luetuista Paasilinnan Jäniksen vuodesta tai Hurmaavasta joukkoitsemurhasta! Sehän on sama kun alkaisin muodostamaan kuvaa suomalaisesta musiikista pelkästään sanotaan vaikka Taipaleen Satumaa-tangon ja Onnen maan perusteella, itsepintaisesti ummistaen silmäni kaikilta muilta musiikintekijöiltä ja tyylilajeilta.
Jaoin alkuperäisen ensimmäisen postauksen kahteen osaan, alustukseen ja ensimmäiseen haaste-etappiin. Seuraava postaus on suoraa jatkoa tähän tekstiin kuin kirveellä halkaistuna, ja siitä selviää mitä tapahtui seuraavaksi.
Onpas mukavaa että päätit antaa kotimaiselle kirjallisuudelle mahdollisuuden! :) Musiikkivertauksesi on osuva!
VastaaPoistaHei Salla, kiitos kommentistasi!
PoistaSaa nähdä miten tässä lopulta käy – alku on ainakin lähtenyt käyntiin lupaavasti. Vielä kun löytäisi jonkin langan jota lähteä seuraamaan, ettei kirjastossa kirjojen valinta jäisi tälle hakuammunnan tasolle. Muutaman lupaavan oloisen kirjailijanimen olen jo blogeista bongannutkin, kun nyt viimein olen saamassa silmäni auki suomalaisuudelle!